Hyvää Kalevalanpäivää!

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa’ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.

Näin alkaa Kalevalan (Elias Lönnrot) ensimmäinen runo. Tänään 28. helmikuuta vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää.  Kalevalaan liittyviä tapahtumia, juhlia, seminaareja ja näyttelyitä järjestetään edelleen ja ulkosuomalaisille päivä on varsin tärkeä. Kalevalanpäivälle ei ole kuitenkaan jostakin syystä vielä kehitetty omaa herkkua. Tai näin ainakin kuvittelin, kunnes löysin netistä erään leipomon Kalevalanleivoksen, jota koristaa pieni suklaasta tehty kantele.

Yritin netistä hakea suomalaisten perinneruokien reseptejä, mutta niitä oli aika niukasti. Löysin vuonna 2011 järjestetyn reseptikilpailun Moderni suomalainen perinneruoka, jossa voittajaksi äänestettiin muikkuresepti.  Löydät sen ja kaikki muut kilpailuun osallistuneet reseptit tästä linkistä.

Kun kevätväsymys iskee

Kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät kärsi talven pimeydestä, mutta kun päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy, alkaa väsyttää.  Tänään tuntuu erityisen tahmealta, naama on kalpea, talvivaatteet tuntuvat kuluneilta, ja kaiken kukkuraksi aurinko paljastaa likaiset ikkunat ja pölyn, mutta en jaksa millään tarttua siivousrättiin. En ole yksin näiden oireiden kanssa, vaan moni suomalainen kärsii kevään tullen väsymyksestä, masennuksesta ja jaksamattomuudesta.

Syitä väsymykseen voivat olla liikkumattomuus, epäterveellinen ruokavalio tai unirytmihäiriöt. Tai yksinkertaisesti valon puute, koska kulunut talvi oli pilvisin vuosikymmeniin.  Yli puolet suomalaisista kärsii D-vitamiinin puutteesta ja juuri nyt D-vitamiinivarastot ovat tyhjillään ja ne kannattaa taas täyttää.  Rasvaiset kalat, maitotuotteet, liha ja kananmunat sisältävät paljon D-vitamiinia, mutta D-vitamiinilisiä kannattaa käyttää täydennykseksi, Suomessa päiväsuositus on vain 7,5- 10 mikrogrammaa (µg),  EU:n suositus on jopa 100 µg. Aurinkoloma on myös hyvä keino tankata D-vitamiinia. Osta D-vitamiinit edullisin tarjoushinnoin Hyvinvoinnin Tavaratalosta!  Jos pakasteesta löytyy vielä marjoja, nyt on hyvä hetki syödä ne, koska marjat sisältävät paljon vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, jotka antavat energiaa ja piristävät kevättä odotellessa.

Mansikoiden ravintoarvo:
1 dl mansikoita painaa noin 50 grammaa ja sisältää noin 43 kcal. 2 dl eli 100 g mansikkaa sisältää C-vitamiinia 60 milligrammaa eli päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin.

Nauti marjat esim. proteiinipitoisen rahkan tai jogurtin kanssa.

Oscar-gaalaa odotellessa

Ensi yönä jaetaan taas Oscarit ja siitä innostuneena olen käynyt tällä viikolla kahdesti elokuvissa. Ensimmäinen elokuva oli suomalainen dokumentti Metsän tarina, joka ei valitettavasti ole ehdokkaana, mutta joka on silti näkemisen arvoinen.  Se on hieno kuvaus metsän asukkaista ja luontoa ja eläimiä kuvataan rakkaudella eri vuodenaikoina. Tämä on siitä harvinainen luontodokumentti, että elokuvassa ei mässäillä eläinten tappeluilla tai muilla raakuuksilla. Tiedän varsin hyvin, etteivät eläimet ole kasvissyöjiä, mutta en halua välttämättä nähdä metsästyskohtauksia. Kaikki eläimet jäävät siis henkiin, jopa pieni hiiri, jonka puolesta koko katsomo jännitti. Elokuvan musiikki on kaunista ja musiikin säveltäjä Panu Aaltio voitti viime viikolla tärkeän elokuvamusiikkipalkinnon. The International Film Music Critics Association (IFMCA) palkitsi hänet vuoden 2012 parhaasta dokumenttielokuvan sävellyksestä.

Tänä iltana vuorossa oli Oscar-ehdokkaana oleva Les Misérables. Etukäteen lähes kolmetuntinen musikaali mietitytti hieman, vaikka siinä viliseekin tähtiä. Mukana on mm. Helena Bonham Carter vakioroolissaan: outo nainen, joka puhuu hassua murretta. Elokuvan tarina vie mukanaan, ja parhaiten suoriutuvat mielestäni Russel Crowe ja mm. Mamma Miasta tuttu Amanda Seyfried. Molemmat laulavat todella hyvin. Veikkaan tälle elokuvalle menestystä gaalassa.  

Lähiruoka kunniaan

Viime aikojen elintarvikeskandaalit voivat tuoda mukanaan myös jotakin hyvää etenkin lähiruoalle. Tällä hetkellä teollisuuden toimitusketjut ovat liian pitkiä ja valvonnassa on puutteita. MTK:n määritelmä lähiruoalle on että se on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Määritelmässä ei ole siis tarkkoja kilometrirajoja.

Iltalehden (23.2.2013) mukaan einesruoat ovat suomalainen ilmiö ja eineksistä on tullut perusruokaa. Einesruokien lisäaineet väitetään olevan tutkitusti turvallisia eikä niistä pitäisi aiheutua terveyshaittoja, mutta pakkausmerkinnöistä voi olla vaikea selvittää, mitä tuote oikeastaan sisältää. Ehkä kohun myötä ihmiset innostuvat valmistamaan ruokaa kotona perusaineksista. Ruokavalinnoissani pyrin suosimaan lähellä tuotettua, luonnollista ja lisäaineetonta ruokaa, ja toivon että marketeista saisi enemmän oman alueen elintarvikkeita, joissa hinta-laatusuhde on kohdallaan. Suoramyynti on lisääntynyt ja lähitilat löytyvät esim. lähiruokaluetteloista. Ohessa linkit Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan luetteloihin.

Osallistuin muutama viikko sitten lähiruokatempaukseen Kirkkonummen Bisto O mat-ravintolassa. Bistro O mat oli sijalla 18. kun valittiin Suomen 50 parasta ravintolaa ja täällä tarjotaan lähiruokaa. Paikalla oli myös ahvenanmaalainen huippukokki Michael Björklund, joka valmistaa ruokaa aidoista raaka-aineista ja puhuu lähiruoan puolesta. Björklundin pariskunnan viime syksynä avattu Smakbyn (maistelukylä) Ahvenanmaalla on saanut lentävän lähdön. Täällä jokaisella annoksella on oma tarinansa ja raaka-aineiden alkuperä on tarkasti tiedossa. Listalla on lähikylien lammasta ja possua, kalat ovat tuttujen kalastajien tai jopa Michaelin itse kalastamia ja vihannekset, hedelmät, jauhot, viinit, liköörit, voi jne. ovat kaikki lähellä tuotettua. Ravintolassa järjestetään myös kokkauskursseja, viininmaistiaisia ja ravintolan puodista voi ostaa mukaan leipää, korppuja, hunajaa ja kastikkeita. Ja mitä parasta, lounaan hinta on noin 10 euroa, eli hinta-laatusuhde on kohdallaan.

Bistro O mat - tuoretta talon leipää.

Michael Björklundin uusin keittokirja on nimeltään Pohjoismaalainen ruokani

Pääkaupunkiseudulla avataan paljon uusia ravintoloita, joista saa varmasti huippuhyvää luomu- ja lähiruokaa. Vaikka nimi on trendikkäästi skandinaavinen ja menussa on lähiruokaa, se ei ole mielestäni tarpeeksi hyvä syy nostaa hintoja pilviin. Tilaa on kohtuuhintaisille ravintoloille.

Suosittelen vierailua Smakbyssä seuraavan kerran kun käyt Ahvenanmaalla

Kun maito ei sovi

Jopa joka viides suomalainen kärsii laktoosi-intoleranssista, ja joutuu turvautumaan laktoosittomiin vaihtoehtoihin. Laktoosittomia tuotteita löytyy markkinoilta satoja ja niitä kehitetään koko ajan lisää, mutta hinta on normaaleja tuotteita kalliimpi.  Ihmetystä herättää, että monet laktoosi-intoleranssista Suomessa kärsivät voivat ulkomailla nauttia maitotuotteita ilman oireita. Samoin suoraan tilalta tuleva käsittelemätön raakamaito näyttää sopivan monelle. Johtuvatko vatsavaivat siitä, että tarjolla oleva kaupan maito on liian pitkälle prosessoitu? Toimittaja Noora Shinglerin dokumentissa Pilattu maito, joka tuli eilen TV:stä yritettiin selvittää onko teollisuus syynä vatsavaivoihin.  Jos et nähnyt ohjelmaa, löydät sen Ylen Areenasta (nähtävissä 23.3.2013 asti).

Itse en kärsi laktoosi-intoleranssista, mutta minua kiinnostaa ravintoon liittyvät kysymykset ja elintarviketeollisuus on tällä hetkellä kuuma peruna.  On hyvä, että asioita tutkitaan ja kyseenalaistaan ja samalla meidän kuluttajien tietoisuus lisääntyy.

Laktoosi-intoleranssia ei pidä sekoittaa maitoallergiaan, jossa maidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa ihmiselle allergisen reaktion.  Laktoosi-intoleranssi puolestaan on herkistyneisyyttä maitosokerille eli laktoosille. Jos kärsii maitoallergiasta, ruokavaliosta tulee poistaa kaikki maito ja maidosta valmistetut tuotteet. Minulla on hyvä ystävä, joka kärsii maitoallergiasta ja olen seurannut, miten huonosti tätä allergiaa tunnetaan.  Maitoallergia on melko yleinen vaiva, josta kärsivät erityisesti lapset ennen kouluikää, mutta sitä tavataan myös aikuisilla. Ystävälleni yritetään ravintoloissa ja erilaisissa tilaisuuksissa joskus tarjota Hyla-tuotteita tai laktoosittomia vaihtoehtoja, mutta nämä ovat kaikki kiellettyjen listalla. Jos ei tiedä mitä maitoallergikko voi syödä, voi kysyä suoraan. Mitä leipää, levitettä, leikkeleitä, ruokaa, kastiketta jne. sinulle sopii? Ravintolapäivän pop-up kahvilassamme kaikki tarjottavat olivat maidottomia ja gluteenittomia, ja asiakkailta tuli kehuja. Eli ilman maitoa saa myös hyvää lopputulosta.

Olen kokeillut soijakermaa kääretortun täytteenä ja maukasta oli. Olen myös innostunut kokeilemaan erilaisia muita maidottomia juomia esim. pirtelöissä ja vaihtoehtoja on paljon: kaura-, soija-, riisi-, manteli- ja hasselpähkinä.  Kahviin sopii Alpron soijamaito mainiosti. 

Risotto maistuu kotona ja ravintolassa

Risotto kuuluu suosikkiruokiini ja ravintolassa tilaan melkein aina risottoa, jos se löytyy listalta. Ja mielellään sienirisotto tai joku muu vegevaihtoehto ja risottohan on myös gluteenitonta. Teen usein risottoa myös kotona ja omasta mielestäni olen onnistunut siinä varsin hyvin, vaikka teen sen omalla tavallani. Omaan reseptiini eivät kuulu sipuli eikä valkosipuli, mutta maku on silti hyvä.

4 hengelle
3 dl risottoriisiä
5 dl vettä
1-2 dl valkoviiniä
1 liemikuutio (kana tai kasvis)
voita
suolaa
mustapippuri
sieniä tai pinaattia
yrttejä, tuoretta basilikaa, persiljaa tms. koristeluun

Kuumenna vesi, jossa on liemikuutio. Kuullota toisessa kattilassa riisi voissa, koko ajan hämmentäen kunnes se alkaa muuttua hiukan kuultavaksi.  Riisi ei saa saada väriä. Lisää joukkoon viini ja hämmennä koko ajan. Olen joskus käyttänyt kaupan alkoholitonta valkoviiniä, ja se toimii. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää kuumaa lientä vähän kerrallaan ja ripaus suolaa. Keitä aika miedolla lämpötilalla. Jatka liemen lisäämistä, kunnes riisi on pehmeää, mutta silti vielä pureskeltaessa napakkaa. Hyvän risoton tulisi olla hieman ”kermainen”.  Tarkista suolan ja pippurin maku. Nosta kattila liedeltä. Lisää joukkoon parmesaani. Sekoita varovasti, ripottele päälle hieman parmesaania ja tarjoa lämpimänä. 

Uusi treenikaveri – Suunto Quest

Edellinen sykemittarini lakkasi toimimasta ja lähetin sen muutama viikko sitten huoltoon. Laitetta ei pystytty korjaamaan, ja koska kyseisen mallin tuotanto on lopetettu, sain tänään uuden entistä monipuolisemman laitteen, eli Suunto Questin. Käyttöönotto oli helppo, enkä tarvinnut siihen edes käyttöopasta. Movescountin asentaminen ei tuottanut ongelmia ja onnistuin lataamaan ensimmäisen ”Moven” eli harjoitteluni.  Movescount.com on liikuntayhteisö, jossa kuntoilijat voivat jakaa kokemuksiaan toisten liikkujien kanssa. Sivuston analyysityökalut auttavat tarkastelemaan ja tehostamaan omia harjoituksia ja Movescount toimii samalla liikuntapäiväkirjana. Tämä tuntuu fiksulta laitteelta ja motivoi varmasti seuraamaan tehoja ja odotan lenkkeilykauden varsinaista alkua.

Laitteella voi mm.

• Yksilöidä ja ladata harjoitusohjelmia
• Siirtää harjoittelutietoja verkkoon Movescount.com-palveluun
• Seurata reaaliaikaisia syke- ja sykealuetietoja
• Luoda harjoituspäiväkirja ja seikkaperäiset harjoitteluanalyysit Movescount.com-palvelussa
• Arvioida harjoituksen palautumisajan

Kello on vesitiivis 30 metrin syvyyteen, eli tätä voi käyttää myös uidessa ja vesijuoksussa.