Food and feeling: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uusittiin

Viime torstaina julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset Kööpenhaminassa ja seuraavana päivänä aihetta pohdittiin Sydänliiton järjestetyssä Ravitsemus Suomessa –seminaarissa. Samassa tilaisuudessa käytiin läpi Finravinto 2012 -tutkimuksen tulokset. Paikalla Säätytalolla olivat Sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen, Pohjoismaisten suositusten työryhmässä Suomea edustavat dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta sekä joukko tutkijoita ja muita ravitsemuksen asiantuntijoita.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on ehkäistä kansantauteja terveellisellä ravitsemuksella. Jokaista suupalaa ei tarvitse tutkia ja analysoida, vaan meidän tulisi syödä suhteellisen terveellisesti koko elämämme ajan, jolloin pysymme terveinä ja normaalipainoisina ja ruoka tukee meidän hyvinvointiamme. Pohjoismaisia suosituksia on ollut tekemässä 100 asiantuntijaa ja he kävivät läpi suuren määrän uusinta tutkimustietoa ravinnosta. Huomiota herättää, että vain varsin pieni osa kaikista tutkimuksista pidettiin luotettavina. Mediassa esiintyviin tutkimuksiin kannattaakin suhtautua kriittisesti.

Julkisuudessa on jo kerrottu D-vitamiinisuositusten nostosta 7,5 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan. Tämä on varsin maltillinen päätös, kun vertaa muihin maihin. USA:ssa suositus on 15 mikrogrammaa ja Keski-Euroopassa jopa 25-50 mikrogrammaa. Tutkijat haluavat pelata varmaan päälle, koska ei ole vielä näyttöä siitä, etteivät suuremmat määrät D-vitamiinia haittaisi terveyttä.

Kovan rasvan saanti on lähtenyt nousuun ja kasvu on peräisin lähinnä maitotuotteista, kuten rasvaisista juustoista ja maitojuomista. Kuituja saamme edelleen liian vähän ja syynä tähän on hiilihydraattien vähentäminen. Kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta, edistää vatsan toimintaa, tasapainottaa verensokeria ja auttaa painonhallinnassa. Suomalaiset syövät entistä vähemmän ruisleipää, mutta kuitua saa myös muista tuotteista, kuten näistä: täysjyväleivät ja -puurot, täysjyväriisi, -pasta, mysli, kaura, marjat ja hedelmät, juurekset, kasvikset, palkokasvit, leseet ja siemenet.

Suomalaiset saavat lähes 40 prosenttia päivän energiasta välipaloista, vaikka suositus olisi korkeintaan 15 prosenttia. Lisäksi lähes 70 prosenttia päivän sokerista tulee välipaloista. Lapset ja nuoret syövät huonosti Suomessa: vain noin 60 prosenttia syö päivittäin aamupalan. Ei ole ihme että sokeriset välipalat ja juomat tekevät kauppaansa, kun koululaisten verensokeri laskee. Sokerista saa nopeasti energiaa, mutta makeat välipalat eivät sisällä terveellistä ravintoa eikä kuitua ja jo muutaman tunnin päästä on taas nälkä. Miksi muuten ravintoloiden lastenmenut ovat niin yksipuolisia: nakit ja muusi, lihapullat, kalapuikot ja jälkiruoaksi jätskiä? Jos lapsia hemmotellaan, heidät viedään hampurilaisravintolaan ja heille syötetään ranskalaisia, cokista ja pirtelöä. Suositusten mukaan hyvä ruoka on maukasta, monipuolista ja värikästä ja kyllä hyvään ateriaan kuuluvat kasvikset ja/tai hedelmät ja marjat. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat pohjan kotimaisille ravitsemussuosituksille, jotka julkaistaan tammikuussa 2014.