Kookospalmusokeri – vaihtoehto valkoiselle sokerille

Oletko kokeillut kookospalmusokeria? Sokeria saa ainakin luontaistuotekaupoista ja isommista marketeista. Sokeri on ruskea ja tuotettu kookospalmujen makeasta nektarista.  Maultaan se on pehmeä ja muistuttaa fariinisokeria. Sokeria käytetään normaalin sokerin tapaan leivonnassa ja ruoanlaitossa suhteessa 1:1. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on nimennyt kookospalmusokerin eniten luontoa säästävimmäksi makeutusaineeksi.

Kookospalmusokerin GI (glykeeminen indeksi) on 35. Vastaavasti ruokosokerin GI on 68 ja hunajan 55. Glykeeminen indeksi ilmaisee ravintoaineen imeytyvien hiilihydraattien vaikutusta verensokeriin.  Mitä isompi indeksiluku, sitä rajumpi verensokerin nousu.  Eli matalan glykeemisen indeksin ansiota keho ei reagoi verensokerin laskuun tavanomaisten sokerien tavoin.

Puhdas, valkoinen sokeri on sataprosenttinen hiilihydraatti, eikä siinä enää ole sokerikasvista peräisin olevia muita ainesosia. Kookospalmusokerissa on enemmän vitamiineja ja mineraaleja kuin muissa makeutusaineissa kuten kaliumia, klooria, magnesiumia ja C-vitamiineja.  Kookospalmusokeri on sekin kuitenkin sokeria ja kaloreita siinä on saman verran kuin tavallisessa kidesokerissa. Vaihtamalla kookospalmusokeriin, ruokavalio ei automaattisesti parane. Olen itse kuitenkin vaihtanut valkoisen sokerin muihin vaihtoehtoihin kuten karppisokeriin, joka on täysin kaloriton, ja kookospalmusokeriin. Käytän makeutusaineita lähinnä leivonnassa.  Me suomalaiset saamme pääosan, eli noin 70 prosenttia, lisätystä sokerista makeisten, limsan, murojen, makeutettujen jogurttien, keksien, leivonnaisten ja jäätelön mukana.  Ja tämä sokeri on aina valkoista sokeria.

Big Tree Farms oli mukana Gastro-messuilla.

Uusi treenikaveri - MiCoach

Uuden puhelimen myötä minulla on taas uusi liikuntapäiväkirja. Sportstrackerin asentaminen ei onnistunut Lumia-puhelimeeni, tai tarkemmin – en jaksanut perehtyä asiaan. Sen sijaan Lumiasta löytyi Adidas miCoach –sovellus, joka on yhtä hyvä, ellei parempi.  miCoach on interaktiivinen treenisovellus – jos interaktiivisuutta haluaa.  Palveluun kuuluu oma PT ja on mahdollisuus valita eri vaihtoehdoista, löytyy sekä miehiä että naisia, britti- tai jenkkiaksentilla puhuvia Personal Trainereita. Omani on nainen ja brittienglantia puhuva, mutta olen toistaiseksi vaimentanut äänen, koska en kaipaa hänen neuvojaan – ainakaan vielä. Harjoittelun aikana voi tietysti kuunnella musiikkia esimerkiksi Adidaksen kokoamia kanavia. GPS:n kautta seurataan lenkkireittiä alusta loppuun ja tämä on ihan mielenkiintoinen ominaisuus. Lenkin mitta voidaan tallentaa ja kilometrien kasvavaa määrää on kiva seurata. Adidas miCoachia voi käyttää myös nettiselaimella, joka on iso plussa. Olen käyttänyt sovellusta nyt neljä kertaa. Viime sunnuntain lenkin loppuosa ei jostakin syystä tallentunut ja km-vauhdit olivat noin kaksi kertaa todellista vauhtia hitaampia. En tiedä mistä tämä johtui, mutta näytti siltä, että GPS-yhteys oli katkennut lenkin lopussa. Tämä ei kuitenkaan selitä km-vauhteja.

Sovelluksella voi tehdä myös 12 minuutin kuntokartoituksen, mutta tämä on vielä tekemättä. Testi alkaa leppoisalla kävelyllä ja päättyy täysillä puuskuttamiseen. Sovellus sisältää myös valmiiksi suunniteltuja ilmaisia treenejä eri lajeissa, kuten juoksussa, pyöräilyssä, kävelyssä ja murtomaahiihdossa. Mukana on myös voimaharjoitteluohjelmia, joiden kesto vaihtelee 15-30 minuutin välillä. miCoach laskee kalorit iän, painon ja vauhdin mukaan, joten tulos on viitteellinen. Minulla on ollut samaan aikaan käytössä sykemittari ja näyttää siltä, että miCoach arvioi kulutetut kalorit yläkanttiin sykemittariin nähden. Toisaalta, jos on pysähtynyt lenkillä, kuten eilen kävi 4 kertaa (asiointia R-kioskilla, kirjastossa, tuttujen tapaaminen lenkillä), miCoachin kalorinmittauskin ilmeisesti pysähtyy. Todellisuudessahan kaloreita kuluu myös lepotilassa.  
Tämä on ihan kiva työkalu, josta on varmasti iloa ja hyötyä. 

Näin mutkikas oli eilinen reittini.

Km-vauhdeissa oli eroja, matkalla
ehdin asioida mm. kioskilla ja kirjastossa.

Kevään merkkejä

Kevät etenee taas pienen takapakin jälkeen. Torstaina oli kevätpäiväntasaus ja ainakin Etelä-Suomessa satoi runsaasti lunta ja räntää. Viikonloppuna oli taas ihana kevätsää ja lähdin kameran kanssa kiertämään Billnäsin Ruukkia. Kuka muistaa kuinka paljon lunta viime vuonna oli tähän aikaan? Vaikea uskoa, mutta sitä oli aika paljon, katso vaikka kuvia. Kuvien välissä on tasan vuosi, ja ne on otettu 23. maaliskuuta. Kuvaparin ensimmäinen kuva on vuodelta 2013 ja toinen kuva on otettu pari päivää sitten.

Fiskarsin Maalismarkkinat 2014

Vierailin viime sunnuntaina taas Fiskarsin Ruukissa ja tällä kertaa Maalismarkkinat kutsuivat hyvän ruoan pariin. Viime viikonloppuna sää ei suosinut, mutta suurin osa tapahtumasta oli onneksi sisätiloissa kuten Vanhassa Viljamakasiinissa ja Seuraintalo Lukaalissa. Kävin myös tutustumassa Rekolan Panimoon, joka on muuttanut Mäntsälästä Fiskarsin vanhaan veitsitehtaaseen.  Rekolan Panimo on toistaiseksi yhden miehen pienpanimo, joka viime vuonna valmisti 45 000 litraa olutta. Painimoyrittäjä Jari Leinonen kertoi oluen valmistuksesta ja kehityssuunnitelmista. Panimon yhteydessä on pieni puoti, jossa myydään olutta ja paikallisia elintarvikkeita kuten makkaraa. Kysyin myös siiderin mahdollisesta valmistuksesta, ja asiaa harkitaan.  

Slow Food Västnyland järjesti markkinat Makasiinissa.

Sorsia saattaa tepastella tiellä.

Rekolan Panimo uudet tilat.

Tästä oluenvalmistus alkaa.

Secret Garden on muuttanut Billnäsista Fiskarsiin,.

Uusista valoitista tiloista löytyy paljon sisustusideoita....

...lahjatavaroita ja koristeita...

...ja tietysti kukkia ja puutarhatarvikkeita.

Pippuria selkään – pippurilaastari rentouttaa lihaksia

Useamman viikon on-off -flunssan jälkeen, olo on vihdoin parempi.  Viime perjantaina jaksoin pitkän tauon jälkeen käydä Body pumpissa ja ennen sitä spinning tunnilla. Treenin jälkeen oli mahtava olo, mutta lihakset kipeytyivät tietysti ja lauantaiaamuna oli varsin jäykkä olo.  Lankuttaminen jatkuu myös ja perjantaina meni 3 minuuttia rikki. Lauantaina en pystynyt enää kasvattamaan aikaa, päinvastoin, sinnittelin tasan 2 minuuttia lankkuasennossa, sen jälkeen oli luovuttava.

Muistin pippurilaastarin, jonka ostin joulukuun Tallinnan-reissulta. En ollut laastarista ennen kuullutkaan, mutta luin pienen jutun siitä turistioppaasta ja kävin hakemassa muutaman laastaripalan apteekista. Hinta oli noin 1 euro/kappale, koko on 12 x 16 cm, josta voi leikata itselleen sopivia paloja. Pippurilaastaria käytetään ihoa paikallisesti aktivoivana, kipua lievittävänä hoitomuotona hermo-, lihas- ja nivelvaivoihin sekä vilustumiseen. Laastarin aineosat ovat pippuriuute, raakakumipohjainen tarra-aine ja sinkkioksidi.

Käyttöohjeessa sanotaan näin:
Käytettävä ulkoisesti. Avaa pakkaus, poista suojakelmu, aseta laastari puhtaalle ja kuivalle iholle. Laastaria voidaan käyttää enintään 48 tuntia. Laastari on poistettava, jos se ärsyttää ihoa huomattavasti. Samaan paikkaan saa laittaa uuden laastarin vasta riittävän pitkän tauon jälkeen.Omat kokemukseni pippurilaastarista ovat tähän mennessä olleet hyviä. Ristiselässä pidän laastaria yleensä vuorokauden, yläselässä lyhyemmän ajan.  Laastari lämmittää mukavasti ja rentouttaa lihaksia. Jos on herkkä iho, laastari voi aiheuttaa kunnon poltetta.