torstai 13. maaliskuuta 2014

Uusi kapula ja luopumisen tuskaa



No niin, menin sitten hankkimaan uuden puhelimen. Useamman vuoden harkinnan jälkeen vaihdoin sinänsä hyvin toimivan ja kätevän Nokia E75 puhelimen Lumia 925 kapulaan ja 4G-verkkoon.  Vastustin vaihtamista viimeiseen asti, koska vanhassa puhelimessa ei ole ollut mitään ongelmia, akku on ollut kestävä ja tekstiviestien kirjoittaminen nopeaa. Mutta onhan älypuhelimessa joitakin toimintoja, joita olen kaivannut, lähinnä nopeaa nettiyhteyttä.

Siirtyminen uuteen aikakauteen ei ole sujunut ihan ongelmitta. Pyydän jo etukäteen anteeksi kirjoitutustani, joka varmaan kuulostaa nololta ja huvittavalta kokeneiden älypuhelinkäyttäjien korvissa. Olen nainen, joka on elänyt aikana, jolloin ei ollut tietokoneita eikä internettiä.  Muistiot kirjoitettiin kirjoituskoneella, kaikki kirjoitusvirheet fiksattiin korjauslakalla ja paperidokumentit arkistoitiin mapeissa. Jos oli kiireellistä asiaa, lähetettiin telefaksi, eli kirjoitettiin asia paperille, joka syötettiin faksikoneeseen. Jos lähetys onnistui, eli vastaanottajan faksikone oli kunnossa eikä paperirulla ollut jumissa, viesti oli perillä muutamassa sekunnissa. Tietoturva ei ollut mikään issue, jos faksikone oli yleisessä työtilassa, viestit olivat vapaasti kenen tahansa luettavissa. Tieto kulki konttoreissa, kaikki olivat perillä siitä, mitä tilauksia ja toimituksia tehtiin, eikä tarvittu sisäisiä palavereja tai intranettejä. Tuntui, että silloin tehtiin muutenkin enemmän oikeita töitä, sähköpostit ja netti eivät varastaneet aikaa, vaan keskityttiin asiaan. Myös vapaa-aikaa vietettiin eri tavalla kuin nyt. Soitettiin puhelimella ystäville ja nähtiin useammin ja aina välillä oli aikaa lukea kirjoja. Ennen oli paremmin, vai oliko sittenkään?

Mutta takaisin asiaan, eli puhelimen vaihtoon. Lopullinen impulssi vaihtoon oli operaattorin mukava naispuhelinmyyjä, joka sattui soittamaan juuri oikeaan aikaan. Hän ei tyrkyttänyt, mutta sai minut vakuuttuneeksi siitä, että nyt kannattaa vaihtaa uuteen kapulaan. Harkitsin muutaman mallin välillä, mutta vaikka Samsung on saanut hyvää palautetta, päätin tilata Lumian. Minulla on aina ollut Nokian puhelin, mutta Lumian käyttö perustuu Windows 8 käyttöjärjestelmään eikä tuttuun Nokia-logiikkaan. Puhelin tuli postissa, mutta halusin vielä vähän lisäaikaa, ennen kuin otin sen käyttöön. SIM-kortti kopioitiin operaattorin asiakaspalvelupisteessä, mutta vain osoitekirjan nimet S-W siirtyivät uuteen puhelimeen. Kalenterimerkinnät olivat hävinneet, mutta olin kirjoittanut ne ylös kalenterikirjaan. Viime viikon torstaina uskalsin vihdoin aktivoida uuden puhelimen SIM-kortin. Ensimmäiseen puheluun jäi vastaamatta, koska soittoääni oli outo enkä heti huomannut sitä. Onnistuin lataamaan Fonecta Finderin puhelimeen ja huomasin, että puhelu oli tärkeä ja soitin takaisin. Eli osasin jo soittaa puhelimella, ei huono. Seuraavaksi kokeilin tekstiviestiä. Ensin hain kaverin puhelinnumeron vanhasta puhelimesta (hän ei siis kuulut S-W ryhmään) ja näppäilin viestiä. Aivan outoa tekstiä siitä syntyi, kun näppäimet ovat pieniä ja minulla on komeat kynnet (luomu eli omat). Mutta viesti meni perille ja sain vastauksen.

Seuraavalla käynnillä asiakaspalvelupisteessä siirrettiin loputkin osoitekirjan henkilöistä uuteen puhelimeen. Kerrottiin tässä vaiheessa että kalenterimerkintöjä ei pysty kopioimaan suoraan vanhasta puhelimesta, joten onneksi olin ottanut kaikki merkinnät talteen. Ja ne löytyvät toki myös vanhasta puhelimesta. Sain myös ohjeen siitä, mistä äänen voimakkuus säädetään ja miten soittoääniä voi kuunnella. En ole mikään ohjekirjojen ystävä ja Nokian vanhoissa malleissa nämä asiat olivat suhteellisen helppoja löytää.  Neuvottiin myös, mistä Facebook ja sähköpostitilit asennetaan. Facebook-tilin asennus onnistui hienosti, mutta poistin sen heti muutaman päivän jälkeen. Kalenterini täyttyi FB-tapahtumista, eli kaikki ne tapahtumat, joista olen saanut FB-kutsuja, näkyivät kalenterissani, vaikken ollut reagoinut kutsuihin. Ja tapahtumia on paljon, pienimmistäkin kissanristiäisistä luodaan nykyään FB-tapahtuma! Myös ne henkilöiden päivitykset, joita en halua seurata uutisvirrassani näkyivät puhelimessani. Liikaa infoa! Päätin etten oikeastaan tarvitse puhelimessani Facebookia.

Tänään sain viestin sähköpostiini, että entinen työkaverini ja Facebook-kaverini seuraa minua Spotifyssä. Really?? En ole vielä käyttänyt Spotifytä ja mitä tämä seuraaminen oikein tarkoittaa? Varmasti tämäkin asia selviää matkan varrella, mutta hieman jäi mietityttämään, mitä jälkiä älypuhelimeni jättää minusta. Uudessa puhelimessa on toki myös hyviä puolia ja paljon käyttökelpoisia sovelluksia, kuten esimerkiksi…. no vaikka aikataulut. Tulen myös ottamaan käyttöön Sports Trackerin, josta löytyy nykyään myös Windows-sovellus.  Ja ehkä kuuntelen seuraavalla lenkillä musiikkia. Seuraajani voivat sitten nähdä mitä kuuntelen.

Enemmän älyä?

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...