Loviisan Wanhat Talot -tapahuma hellii kaikkia aisteja

Jos rakastaa vanhoja puutaloja, kauniita koteja, hauskoja sisustusratkaisuja, viehättäviä puutarhoja, antiikkia ja taidetta, kirpputoreja ja lähiruokaa, kannattaa suunnata Loviisaan, jossa järjestetään Loviisan Wanhat Talot. Kävin eilen paikan päällä ja olen vieläkin hieman sekaisin kaikista kokemuksista.  LWT:ssa on tänä vuonna mukana noin 40 kohdetta, suurin osa yksityiskoteja. Lisäksi päivien aikana järjestetään paljon muita tapahtumia työnäytöksistä ja perinnerakentamisen luennoista antiikki- ja keräilytoreihin. Viehättävä pikkukaupunki täyttyi eilen myös lukemattomista yksityisistä kirpputoreista ja myös lähiruoalla on oma paikkansa.

Tulin Loviisaan vähän ennen klo 10, ostin lipun ja kävin ensin torilla tutustumassa antiikki- ja kirpputorikojuihin. Tavaraa oli todella paljon, hyväkuntoisia ja hinta-laatusuhde oli mielestäni hyvä. Sen jälkeen kävin lähellä olevalla tapahtumatorilla ja muutamassa sisustusliikkeessä ennen tankkausta Vaherkylän konditoriassa. Talokierrokselle ei kannata lähteä tyhjällä vatsalla. Sen jälkeen kävelin ITU-torin läpi, jossa oli lähiruokatuottajia ja käsityöläisiä. Ah, mitä ihania makuja ja tavaroita täältä löytyikään.

Ehdin päivän aikana vierailla noin viidessätoista talossa, enempää ei mielestäni ehdi eikä jaksa yhdessä päivässä ja aikaa menee muuhunkin. Loviisassa oli eilen niin paljon ohjelmaa että päätä huimaa vieläkin. Kävin mm. keräilymessuilla, Suolatorin markkinoilla ja taidenäyttelyssä. Kaikki järjestelyt sujuivat hyvin, auton sai hyvin parkkiin, oppaita oli lähes joka kadunkulmassa eikä pahoja jonoja syntynyt missään. Ruokapaikkoja oli tarpeeksi ja tunnelma oli loistava. Siellä täällä kuului musiikkia, aurinko paistoi ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Mikä ihana tapa viettää kesäkauden viimeistä lauantaita.

Jos missasit tapahtuman, mutta olet kiinnostunut Loviisan Vanhoista taloista, kannattaa käydä Loviisassa joulukuussa. Taloja voi nimittäin ihailla myös joulun alla, jolloin osa vanhoista puutalokodeista pitää ovensa avoinna yleisölle kahtena tapahtumaviikonloppuna. Loviisassa kannattaa toki käydä muutenkin. Jos tämä on sinulle uusi kohde, yllätyt varmasti positiivisesti.
Tässä osa päivän kuvista. Kuvia voi klikata isommiksi.

Torilla myytiin mm. antiikkia.

Tapahtumatorin pop-up kahvilassa kävi kuhina.

The Little Scrub Shop - ihana pikkupuoti, jossa
myydään mm. luonnonkosmetiikkaa. Upeat
 "enkelivalaisimet" eivät ole kaupan.

Lisää kirpputoritavaraa. Loviisa oli lauantaina kirppistelijän taivas.

Vaherkylän konditoria houkutteli
monenmoisilla herkuilla.

ITU-torin tarjontaa.

Liisantalon lisäsiipi on rakennettu linnuille.

Auringon puolella - kiva piharatkaisu.

Pitkänpöydäntalo oli yksi suosikeistani. Tilavat huoneet, kaunis
sisustus.

Pitkänpöydän talo piha oli täynnä
taidetta ja kivoja yllätyksiä.

Korukoukkuja tuliaisiksi kierrätystä arvostaville ystäville.

Ringströms gård - makuuhuoneen kaunis seinä.

Villa Lilla Gula tarjosi monta kivaa sisustusideaa.

Vackerbackan uuden ja vanhan yhdistäminen toimii hienosti.

Almintalon komea puutarha.

Helgan yksityiskohtia.

Viisaita sanoja korjaamisesta ja rakentamisesta.

Villa Josessa oli mielettömän kauniit
kakluunit ja muita kauniita ratkaisuja.

Kappelin eteisen komeat hahmot.

Kahvilan tunnelmallinen sisustus.

Ansaittu teetauko talokierroksen jälkeen.

Loviisan Wanhat Talot - kauniita taloja ja vanhoja esineitä

Vierailin tänään ensimmäistä kertaa paljon kehutussa LWT-tapahtumassa. Loviisan Wanhat Talot järjestetään tänä viikonloppuna kymmenettä kertaa, isompana kuin koskaan. Viikonlopun aikana yleisö voi vierailla kauniissa omakotitaloissa ja tutustua asukkaiden entisöintiratkaisuihin ja saada sisustusideoita omaan kotiin. Loviisassa järjestetään myös paljon oheistapahtumia, antiikkimarkkinoita, kirpputoreja, lähiruokamyyntiä ym. Valokuvia on toistasataa, joten alla on pieni otos tämän päivän kierroksesta. Lisää kuvia tulee myöhemmin.

Hulluna Kannelmäkeen! – valokuvanäyttely

Kirjoitin aiemmin tässä blogissa valokuvanäyttelyistä ja siitä, että olisi joskus hienoa saada omat kuvat näytille. Nyt olen onnistunut, ainakin osittain. Osallistuin Hulluna Kannelmäkeen –projektiin, jossa kerättiin Kannelmäen entisten ja nykyisten asukkaiden ottamia valokuvia ja sekä heidän kertomiaan tarinoita kotipaikastaan. En ole koskaan asunut Kannelmäessä, mutta tarpeeksi lähellä, eli Lassilassa, joten päätin lähettää muutaman valokuvan teemalla ”Lempipaikkani Kannelmäessä”. 

Valitsin kuvauskohteeksi uuden Kaari-kauppaskeskuksen, joka on kävelymatkan päästä kodistani ja oikeasti minulle sama kuin Kannelmäki. Täältä löytyvät lähipostini, Prisma ja Punnitse ja Säästä sekä muutama muu tuttu kauppa ja ravintola. En päässyt eilen näyttelyn avajaisiin, koska olin työkeikalla, mutta tänään piipahdin katsomassa kuvia. Ei tämä ole mikään Guggenheim eivätkä kuvat mitään suurta taidetta, mutta jostakin on aloitettava. Hulluna Kannelmäkeen! –näyttely on esillä Kanneltalon galleriassa 4.10.2014 saakka.

Tässä oma "vitriinini" kännykällä
kuvattuna.

 Kaari kesäkuun auringonpaisteessa. 

Urbaani yksityiskohta.

Kokemuksia kesän kirppistelystä ja iltatoreista

Kesä lähenee loppuaan ja ensi lauantaina vietetään taas Siivouspäivää. Olen osallistunut tapahtumaan kolmena edellisenä kertana myyjänä, mutta tällä kertaa aion pitää taukoa.  Jos joku kiva kirppis osuu kohdalle, olen valmis tekemään hyviä löytöjä, mutta tällä kertaa en myy mitään. Edellisten Siivouspäivien tempaukset tehtiin löytöeläinkodin hyväksi, mutta nyt kaapit on siivottu niin perusteellisesti, ettei myytävää juuri enää ole.

Kerroin aiemmin tässä blogissa itsepalvelukirppiksistä, joissa meillä oli naapurin kanssa pöydät varattu heinäkuun ajaksi. Toisessa paikassa, eli Karjaan Sineraarissa, kauppa kävi kohtuullisen hyvin. Toisessa taas, Billnäsin Ruukkikirppiksessä, myynti jäi alle odotusten.

Koska myytävää tavaraa oli paljon, päätin kokeilla myös iltatoreja. Kävin pari kertaa Hangon iltatorilla ja mukaan otin sekä omia että jälleen kerran löytöeläinkodin hyväksi myytäviä tavaroita. Lisäksi myytävänä oli Lavandulan lähikosmetiikkatuotteita ja makusiirappeja. Hangon iltatori on todella vilkas ja siellä on oma tunnelmansa. Hankolaiset, kesäasukkaat ja satunnaiset matkailijat ja veneilijät ovat aktiivisia ja tulevat tutustumaan myytäviin tuotteisiin ja kauppa käy myös varsin hyvin. Paikalla on paljon ammattimyyjiä, mutta myös harrastelijoita, joita itse edustan.

Toinen kiva paikka on Tammisaaren iltatori, jossa kävin peräiti neljä kertaa kesän aikana. Torimaksu on Tammisaaressa edullinen ja paikasta maksetaan 5-10 euroa, kun Hangossa halvin paikka maksaa 16 euroa. Oma pöytä pitää olla mukana molemmilla toreilla. Tammisaaren tori sijaitsee kauniilla paikalla uimarannan läheisyydessä ja auton voi pysäköidä myyntipöydän taakse. Myyjiä oli vähemmän kuin Hangossa, mutta asiakkaita riitti aika hyvin aina viimeiseen iltatoriviikkoon asti. Silloin ukkosmyrsky keskeytti torin ja kaikille tuli kiire lähteä kotiin. Olin yhtenä sunnuntaina myös Fiskarsin Ruukin torilla, mutta kauppa kävi laimeasti. Olin valinnut väärän paikan, keskellä toria oli vilkkaampaa.

Kannattiko?

Kannatti ehdottomasti siivota kaapit ja myydä tarpeettomat tavarat pois. Loput vaatteista lahjoitin Balitan keräykseen ja jotkut Arabian ja Hackmanin aarteet ovat edelleen myynnissä Tori.fi:ssa ja Facebookissa vanhojen astioiden kirppissivuilla. Kirppu- ja iltatorimyynnillä ei tosin rikastu ja tavaroiden lajittelu, hinnoittelu ja siirtäminen on aikaa vievää ja välillä raskastakin hommaa. Ehdottomana plussana on sekä tuttujen että uusien ihmisten tapaaminen toreilla. Toreja kiertää vakiomyyjäporukka, johon helposti tutustuu ja jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia. Toreista jäi paljon kivoja muistoja ja toivon, että minulla on ensi kesänä taas mahdollisuus kiertää näitä ihania paikkoja.

Tammisaaren iltatorilla. Myynnissä oli omia aarteita ja
löytöeläinkodin hyväksi myytäviä tavaroita.

Lavandulan luonnonkosmetiikkaa.

Lavandulan kesän tuoksuiset koivusaippuat menivät hyvin kaupaksi.

Näköala myyntipaikasta oli hieno. Tammisaaren
uimaranta on aivan iltatorin vieressä.

Naapurimyyjien tarjontaa: Smycken á la Nilla.

Lisää koruja...

... ja riippumattoja.